Myös meille keille aihe ei ole omakohtaisesti tuttu, olemme joutuneet käsittelemään lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa sen raaimmassa ja tuhoisimmassa muodossa viime aikaisten uutisointien kautta. Aihe on erittäin vaikea käsitellä ja ymmärtää, niin aikuiselle saatikka sitten lapselle.
Aikuisen lapselle tuottama kuolema on pysäyttänyt traagisuudella varmasti jokaisen. Juuri ne kädet, joiden suojissa pitäisi olla lapsen turva, juuri se syli, jossa kaikki pelko väistyisi ja jossa saisi tuntea rakkautta ja hyvää oloa, olivatkin kaikkea muuta.
Mistä aikuisen lapsiin kohdistuva väkivalta voi kertoa?
Psykologisen näkemyksen mukaan käyttäytymisen ongelmat ovat aina tunneperäisiä ongelmia. Väkivaltainen käytös kertoo tunneperäisistä traumoista.
Myönteinen kosketus varsinkin lapsuudessa lataa lapsen tunne-akkuja ja kutsuu lasta kiinni elämään, sekä positiiviseen, luottamukselliseen yhteyteen toisten kanssa. Myönteinen kosketus tuo lapselle viestiä siitä, että hän on rakastettu ja arvokas. Vauvoille myönteinen kosketus on elinehto. Kosketus kutsuu kiinni elämään. Hoitavan kosketuksen tunneperäinen ravinto on yhtä tärkeää kuin fyysinen ravinto. Nähdyksi ja rakastetuksi tulemisen tarve on todellinen tarve, jota ilman tasapainoinen kehitys ei ole mahdollista.
” Emme voi liian aikaisin aloittaa jatkuvan, lämpimän ja vakaan kiintymyksen osoittamista. Lapsi kerta kaikkiaan tarvitsee varauksetonta rakkautta selvitäkseen nykymaailmassa.”
– Lapsipsykiatri Ross Cambpell –
Mitäs jos tätä positiivista viestiä ei lapsuudessa tulekaan? Minkälaisia aikuisia kasvaa lapsista, jotka eivät ole saaneet osakseen hellyyden ravintoa? Länsimaisen ihmisen pahoinvointi voi johtua läpi kehityksen jatkuneesta kosketuksen puutteesta. Näin uskoo lapsipsykiatri Jukka Mäkelä, ja kirjoittaa artikkelissaan, että niissä kulttuureissa, joissa on vain vähän myönteistä kosketusta, esiintyy eniten levottomuutta, väkivaltaa, masennusta, ahdistusta ja keskittymisvaikeuksia. Mäkelä tuo mm. kirjoituksissaan vahvasti esiin myönteisen kosketuksen merkityksen lapsen tasapainoiselle psyykkiselle kehitykselle.
Joskus väkivaltainen tai välinpitämätön kohtelu lapsuudessa saa ihmisen tekemään päätöksen, ettei ikinä tee samaa omalle lapselleen ja kierre on katkaistavissa. Jotta tämä on mahdollista, on usein lähipiirissä joku toinen aikuinen, joka on antanut myötätuntoa ja rakkautta, jolta tämä toisenlainen kokemuksen kautta koettu käyttäytymisen malli on voitu oppia. Joskus traumat ja vahingot tunnepuolelle voivat olla niin suuria, ettei henkilö kykene muuhun kuin toistamaan kokemaansa pahaa. Väkivaltaisen käyttäytymisen ainoa lääke kulttuurisesti pitkällä tähtäimellä on todennäköisesti myötätunto, rakkaus ja myönteisen kosketus. Voidaan katsoa, että väkivaltainen käyttäytyminen on eräänlainen myönteisen kosketuksen puutostila.
Jokainen voimme olla positiivisen muutoksen tekijöinä omassa ympäristössämme ja viritellä myönteisen, läsnäolevan kohtaamisen ja yksilöllisen huomioimisen hetkiä, jotka jättävät pysyvän positiivisen muistijäljen eteenkin lapseen- Tämä muisto säilyy voimavarana koko elämän ajan. Pave Maijanen lauloi ” Jokainen, joka apua saa, sitä joskus tajuu myös antaa.”. Samalla tavoin, jokainen joka saa osakseen myötätuntoa, rohkaisua tai arvostusta, pystyy antamaan sitä toisellekin. Myötätunto on opittava asia. Samoin empatia. Ja oppiminen tapahtuu silloin, kun saamme omakohtaisesti osaksemme myönteistä kohtelua.
Satuhieronta on yksi toimiva menetelmä viljellä myönteistä kosketusta, nähdyksi ja huomatuksi tulemisen kokemuksia niin kotona kuin päivähoidossa. Satuhieronnan ja myönteisen kosketuksen kautta on mahdollista ehkäistä niin tunneperäisiä ongelmia, kuin vaikeasti poistettavien, elämää rajoittavien ajatusmallien syntymistäkin. Sosiaalisen syrjäytymisen prosessi on ennakoitavissa jo varhaislapsuudessa. Mikäli luottamuksellista yhteyttä toisiin ei ole syntynyt, eikä positiivista vastetta tunnetasolla ja kosketuksen kautta, vetäytyminen on luonnollinen reaktio.
Positiivisten kosketuskokemusten kautta voimme vahvistaa luottamuksellista ja myönteistä yhteyttä toisiimme. Lapselle yksikin luotettava aikuinen lähipiirissä voi olla pelastava tekijä ja viesti siitä, että toivoa on. Hyvyyttä on. Myös päiväkodissa koetut myönteiset kosketuksen kokemukset ovat lapselle hyvin merkityksellisiä.
Eräs hieno kokemus päiväkodista Satuhierontahetkien tuloksena: ”Syrjäänvetäytynyt, arka lapsi on alkanut ottamaan enemmän kontaktia niin aikuisiin kuin lapsiin.”
Myönteinen kosketus lisää luottamusta. Luottamuksellisessa yhteydessä toisiimme on tulevaisuutemme, sekä lastemme tulevaisuus. Luottamuksen ja myönteisen yhteyden kautta syntyy niin itsetunto, perusturvallisuus, empatiataito, sekä kyky huomioida toinen ihminen.
Kaikki mahdollisuudet muutokseen on meidän käsissämme!
