Niinkuin odotettu joululahja lapselle ja vielä enemmän!
Sitä Tiina Mikkolan proseminaarityö, Satuhieronnan vaikutus lapsiryhmän sosiaalisiin taitoihin oli minulle. Siinä mielessä vielä enemmän, että tämä lahja on koko Suomelle, varhaiskasvattajille ja lasten läheisille.
On yllättävää miten vähän läsnäolevan/hoitavan kosketuksen positiivisia vaikutuksia on meidän maassamme tutkittu. Ja minkälaiset myönteiset vaikutukset sillä on mm. juuri kiusaamisen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. Satuhieronnan kautta käytössämme on tehokas menetelmä vahvistaa lapsen ja lapsiryhmän hyvinvointia monella tavalla ja monella tasolla. Ja todellakin; ennaltaehkäistä ongelmia, ennaltaehkäistä kipua ja tuskaa. Pidetään lapsemme kiinni elämässä ja opetetaan heitä arvostamaan elämää, niin itsessän kuin toisissa ihmisissä.
Tutkielma on valtavan mielenkiintoista luettavaa. Kokoan tähän maistiaisia, jotka mielestäni ovat erityisen tärkeitä:
” Akateemiset taidot ovat olleet suomalaisessa yhteiskunnassa tärkeässä asemassa, mutta nyt painotus on muuttumassa emotionaalisten ja sosiaalisten taitojen oppimisen suuntaan. Toisten ihmisten huomioiminen, empatiakyky ja tunteiden opettelu ovat nousseet arvoon, joka tulisi opettaa ja oppia.”
” Kosketuskulttuuri kotona ja päivähoidossa vaikuttavat lasten hyvinvointiin, käyttäytymiseen ja oppimiskykyyn. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen varsinkin nyt, kun raportoidaan lisääntyneestä lasten levottomuudesta ja pahoinvoinnista, sekä opettajien väsymisestä, sekä mielenterveyspalveluiden tarpeen kasvamisesta maassamme.”
” PIENELLÄKIN MUUTOKSELLA KOSKETUSKULTTUURISSA JA ASENTEISSA VOIDAAN VAIKUTTAA SUURESTI PSYYKKISEN, FYYSISEN JA SOSIAALISEN HYVINVOINNIN LISÄÄNTYMISEEN.”
” Psyykkisessä hyvinvoinnissa yksi päätekijä on liittymisen tarve toisiin ihmisiin, sekä synnynnäinen tarve olla yhteydessä ja kuulua muihin, sekä tulla pidetyksi ja rakastetuksi.”
” Sosiaalinen syrjäytyminen on jo ennakoitavaa varhaislapsuudessa. Lapsen levottomuus, tottelemattomuus ja varsinkin agressiivisuus ovat tärkeitä ennusteita sosiaalisen syrjäytymisen prosessista.”
” Tärkeää on että sosiaalisten taitojen tukeminen tapahtuisi varhaisvuosina, esimerkiksi päiväkoti- tai esikouluiässä.”
” Lapsi kehittyy fyysisesti elinvoimaiseksi rakkauden lämmössä. Myös kunnioitusta voidaan pitää pedagogisen rakkauden ytimenä.”
” Kasvattajalla tulee olla tunneälyä, jotta hän kykenee kuuntelemaan ja arvostamaan sekä lapsia, leikkiä että satua. Systeemiälykäs kasvattaja osaa katsoa maailmaa lapsen silmin.”
” Sensitiivisen aikuisen läsnäolo ja sitoutuneisuus vaikuttavat hänen toimintaansa ja peilautuvat koko lapsiryhmän opetukseen ja käyttäytymiseen.”
” Kosketuksen puute voi olla lamaannuttavaa. Ihminen muodostaa käsityksen itsestään ja ympäröivästä maailmasta aistiensa avulla.”
” Hoitavan kosketuksen puute on perustavaa laatua oleva tekijä, kun puhutaan tunne-elämän häiriöistä, kuten masennus, autismi, ylivilkkaus ja agressiivisuus. Teorian mukaan normaalien aistikokemusten puute lapsuudessa johtaa aistiriippuvaisuuksiin aikuisuudessa (esim. huumeriippuvuus). Teoria syntyi tutkimuksen pohjalta, jossa havainnointiin paljon väkivaltaa ainoastaan niissä kulttuureissa jossa lapset ovat saaneet vain vähän fyysistä huomiota ja päinvastoin.”
” Kasvatushenkilöstö oli huomannut omassa toiminnassaan muutoksia esim. tarjoamalla läheisyyttä sekä syliä entistä useammin ja siitä oli tullut osa arkea. Lapset, jotka olivat olleet etäisempiä, olivat intervention jälkeen helpommin lähestyttävissä. Aikuiset kokivat oppineensa ottamaan rauhallisemmin.”
Lopuksi tahdon vielä muistuttaa, että kosketus voi olla niin fyysistä tai tunnetasolla tapahtuvaa. Läsnäolevan kosketuksen viesti on: Näen sinut, olet tärkeä ja arvokas!
Suuri kiitos Tiinalle proseminari tutkielman aihe valinnasta!
Tutkimus toteutettiin kolmessa päiväkodissa kuuden viikon aikana
