Kirjoittaja on Satuhierontakoulutuksen käynyt varhaiskasvatuksen ammattilainen, suzuki-pedagogi Greta Hovi-Pietilä. Hän toimii johtavana opettajana Suzukikoulu Oktaaviassa Oulussa.
Kohti aitoa läsnäoloa ja välittämistä
Kiirehtiminen lisää kiireen tuntua. Nyky-yhteiskunnan kiireen keskellä olevat aikuiset saattavat kasvattaa levottomuutta myös lapsiin. Joskus aikuisen omat odotukset vaikuttavat niin, että työ ja perhe-elämä muuttuvat suorittamiseksi. Kuitenkin eheyttävää vuorovaikutusta voi olla ainoastaan silloin, kun on läsnä.
Työssäni suzuki-pedagogina olen löytänyt itselleni sopivimman kasvattamisen ytimen: läsnäolon voiman. Ei ole samantekevää, millä tavalla lapsen kohtaan ja millä tavalla lasta ohjaan: jokainen lapsi on kohdattava omana itsenään, omana persoonallisuutenaan. On aikuisen tehtävä nähdä mitä kukin lapsi kulloinkin tarvitsee. On oltava tilanneherkkänä, tuntosarvet pystyssä ja ymmärrettävä erilaisten temperamenttien kirjo.
Niin kauan oppiminen on mielekästä ja innostavaa kun siitä kokee iloa. Ilo taas syntyy osaamisen tunteesta yrittämisen jälkeen. Lapsi tarvitsee kokemuksellisuutta, että oppiminen voi tuntua mielekkäältä ja merkitykselliseltä. Yrittämällä, välillä erehtymällä ja uudestaan yrittämällä lapsi oppii huomaamaan, kuinka sinnikkyys lopulta palkitaan onnistumisen tunteena. Opeteltavat asiat eivät saa olla ulkokohtaisia, niillä täytyy olla merkitys ja ymmärrettävä saavutettavuus lapsen mielessä, että motivaatio pysyy yllä. Leikinomaisuuden, elämyksellisyyden ja positiivisen ilmapiirin avuin saadaan luotua kannustava ja motivoiva oppimisympäristö pienelle ja isommallekin lapselle. Lapsi pitää opiskelua leikkinä ja aikuisen tehtävänä on huolehtia, että leikin ilo säilyy.
Suzuki-filosofia työn taustalla ohjaa arvomaailmaani pedagogina. Satuhieronta toimii vaikuttavana välineenä osana työtäni. Lasten vanhemmat ovat keskeisessä roolissa suzuki-pedagogiikassa. Vanhemmat ovat tunneilla läsnä ja ohjaavat lapsen kotiharjoittelua usean vuoden ajan. Satuhieronta menetelmänä tukee vanhemman ja lapsen vuorovaikutusta tuoden läheisyyden, läsnäolon ja ilon kokemuksia yhteisessä kasvu- ja oppimisprosessissa. Jäljet näkyvät myöhemmin, sen uskon!
Hoivaten kasvatan soittajan
Suzuki-menetelmä on japanilaisen Shinichi Suzukin kehittämä ”lahjakkuuskasvatusmenetelmä”, jonka perusajatuksena on usko jokaisen lapsen kykyyn oppia ja kehittyä. Suzuki oli itse viulisti ja kehitti menetelmänsä koskien viulunsoiton opiskelua. Menetelmä pohjautuu suzuki-filosofiaan, jonka ajatellaan laajemmin koskevan kaikkia elämänalueita.
Suzuki-filosofiassa uskotaan siihen, että ympäristö on suurin tekijä lapsen kasvussa ja kehityksessä. Aikuisten on luotava sellainen kasvuympäristö lapselle, jossa lapsen kyvyt ja ominaisuudet pääsevät kehittymään ja puhkeamaan. Suzuki uskoi, että mikään lahjakkuus ei tule synnyinlahjana, vaan puhkeaa oikeanlaisen ympäristön vaikutuksesta. Lapsen kasvua ja kehitystä tulee tukea kannustamalla, hoivaten ja rakkaudella. Lapsen kokonaispersoonallisuuden kasvattaminen on tärkein aikuisten tehtävä. Tavoitteena ei ole kasvattaa ensisijaisesti lapsista ammattimuusikkoja, vaan hyviä ihmisiä, joille musiikki voi olla tärkeä osa elämää.
”Vanhempien suurimpana huolenaiheena tulisi olla se, millaisia ihmisiä heidän lapsistaan kasvaa.” S.Suzuki
Myönteisen kosketuksen voima
Satuhieronta-menetelmä on satujen, tarinoiden ja mielikuvien yhdistämistä kosketukseen ja kevyeen hierontaan. Satuhieronnan uranuurtaja Suomessa on Sanna Tuovinen. Satuhieronta on myönteistä kosketusta, joka vahvistaa lapsen turvallisuudentunnetta. Turvallisuuden kokemus on kaiken inhimillisen kasvun ja kehityksen perusta. Satuhieronta tukee lapsen itsetuntoa ja tuo kokemuksen omasta arvokkuudesta.
Satuhieronta on sovelletusti mukana tunneillani varhaisiän musiikin opinnoissa ja koulumme leireillä. Se on yksi tapa lisätä opetuksessa lapsen ja vanhemman tai lasten välistä myönteistä vuorovaikutusta ja samalla voi toimia keskittymistä ja rauhoittumista edistävänä menetelmänä.
Koskettamisella on selkeä yhteys tunteisiimme. Kun kosketamme lapsen kehoa, kosketamme samalla hänen kokemusmaailmaansa, alitajuntaansa ja tunteitaan. Lapsen tunteet ovat voimakkaita ja tunnekirjo laaja. Aikuinen voi auttaa lasta tunnistamaan omat tunteensa ja tarpeet niiden takana. Tähän riittää yleensä aikuisen läsnäolo ja myönteinen kosketus. Satuhieronta antaa paljon myös sille, joka hierontaa tekee. Myönteinen kosketus rauhoittaa. Satuhieronta ankkuroi myös hierojan ajatukset läsnäolevaan hetkeen.
”Where love is deep, much can be accomplished.” S. Suzuki
