Blogi

Seksuaalinen koskemattomuus – Jokaisen lapsen oikeus

 

VEDOS_2013-12-15_Satuhieronta-kirja-6392_kuvaMikkoTörmänen

Tabut esiin
Koskettaminen on aiheena hyvin sensitiivinen ja monitahoinen. Kulttuurimme historiaan kuuluu valitettavan paljon positiivisen kosketuksen lisäksi myös satuttavia kosketuksen muotoja, sekä myönteisen kosketuksen puutetta. Vain silloin kun näitä asioita katsotaan ja nostetaan ne esiin, on mahdollista muuttaa kulttuuria. Satuhieronnassa hyödynnettävä myönteinen kosketus antaa mahdollisuuden nostaa käsiteltäväksi myös vastakohtansa rakentavalla tavalla ja tarkastella myös kosketukseen liittyviä tabuja ja kosketuksen vahingoittavaa puolta. Aihe jota mielestäni käsitellään yleisellä tasolla vain vähän on lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Tämä on aihe, josta uskon että suurin osa meistä toivoo ettei sitä olisi olemassa, eikä sitä täydellisen turhaa kärsimystä, häpeää ja kipua jota se aiheuttaa uhreilleen. Moni aikuinen voi kantaa tätä kipua sisällään ja ymmärtää omakohtaisesti tekojen vahingoittavan puolen sekä niiden vaikutukset.

Aikuisen tehtävä on suojella lasta
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on asia, jossa aikuisen käyttäytyminen on kääntynyt täysin päinvastaiseksi siitä mitä lapsi tarvitsee aikuiselta tasapainoisen kasvun ja kehityksen tueksi. Seksuaalisuuteen liittyvä alistaminen ja vahingoittaminen jättävät syviä haavoja. Tiedämme varmasti jokainen sisimmässämme, että aikuisen tehtävänä on vaalia lapsen kasvurauhaa, perusturvallisuutta sekä tasapainoisen tunne-elämän muodostumista. Satuhieronta on kehitetty täyttämään juuri näitä lapsen hyvinvoinnin tarpeita sekä avaamaan portteja suojelevaan läsnäoloon, kunnioittavaan kohtaamiseen ja myönteiseen kosketukseen. Toivon omalta osaltani että satuhieronnan lempeä maailma ja vankka arvopohja puhuvat omaa vahvaa kieltään siitä, miten valtavan merkityksellistä on tiedostaa niin sanojemme kuin kosketuksemme voima. Kuin myös valintojen vaikutus muiden ihmisten elämään – Jokainen sana ja teko on valinta.

Kosketuksen krooninen puute synnyttää ongelmia
Mistä kumpuaa vahingoittavat käyttäytymismallit? Miksi jokainen emme toimi omantuntomme ja sydämen viisautemme mukaan? Miksemme jokainen suojele elämää niin itsessämme kuin ympärillämme? Syitä on varmaan monia. Uskon että jokainen vahingontekijä on jollain tavalla myös uhri – särkynyt , hauras ja haavoitettu. Tämä ei millään oikeuta tekoa tai annan sille oikeutusta. Psykiatrit tuovat esille näkemystä, että juuri niissä kulttuureissa missä on vähän myönteistä kosketusta, sekä muita omaa arvoa tukevia viestejä, on eniten aggressiivisuutta, masennusta, ahdistusta, keskittymiskyvyttömyyttä sekä muita oireita mitä meillä hoidetaan mielenterveyspuolella. Myönteisen kosketuksen kautta voimme tarkastella myös sen ennaltaehkäisevää vaikutusta. Mitä kaikkea ennaltaehkäisemmekään rakentamalla arvostuksen kulttuuria muun muassa juuri myönteisen kosketuksen kautta. Pystymmekö katkaisemaan vahingollisia käyttäytymismalleja, uskomusrakenteita sekä kivunkierteitä sukupolvien ketjussa. Uskon näin.

Myönteisen kosketuksen tunnusmerkit
Koska kaikki kosketus ei rentouta eikä rauhoita, miten pystymme tunnistamaan ja oppimaan milloin ja miten kosketusta voi hyödyntää eheyttävästi ja voimauttavasti. Satuhieronta kautta on helppoa lähteä raamittamaan myönteisen kosketuksen tunnusmerkkejä. Ensimmäinen tunnusmerkeistä on luvan kysyminen. Vastavuoroisuus on ehdottoman tärkeää kosketustilanteissa. Tämä on hyvä muistaa myös halaamisessa. Kysymykset – Saako halata? tai Saanko tehdä sinulle satuhieronnan? – luovat tilaa arvostuksen kulttuurille. Luvan kysyminen esimerkiksi päiväkotien satuhierontahetkissä opettaa lapselle itsemääräämisoikeutta. Luvan kysyminen vahvistaa tietoisuutta siitä että toisen kosketukselle on lupa sanoa kyllä, tai ei, ehdotti sitä sitten lapsi tai aikuinen. Samalla on mahdollista oppia koskettamisen sääntöjä, omien sekä toisen rajojen tunnistamista, ja vahvistaa ymmärrystä siitä että rajat saa ylittää vain yhteisellä sopimuksella. Kosketuksen sääntöjen opettelu kehittää ymmärrystä että jokaista saa koskettaa vain arvostuksella ja siten, että se tuntuu kosketettavasta hyvälle. Muita tunnusmerkkejä myönteiselle koskettamiselle on, että kosketus ei pyydä, vaadi tai odota mitään ja on toisen ihmisen rajoja, tahtoa ja toiveita kunnioittavaa. Tällöin kosketus voi olla hyvin rentouttava ja eheyttävä kokemus, joka voi lähentää ihmisiä sekä tuoda yhteisiä hyvänolon ja ilon hetkiä. Parhaimmillaan kosketus tervehdyttää ihmistä kaikilla tasoilla, psyykkisellä, fyysisellä ja sosiaalisella tasolla.

Kosketuksen sääntöjen opettelu – Lapsen turvatekjä
Koska kulttuurissamme on vahingoittavia kosketuksen muotoja, yksi mielestäni isossa mittakaavassa virheellinen, katsontakanta on että kosketuksen väärinkäyttöä ennaltaehkäistään välttämällä kosketustilanteita. Kulttuurillisesti ajateltuna päiväkodeissa pienten lasten kanssa kosketus on luonnostaan olemassa ainakin hoidollisissa tilanteissa, mutta jo kouluissa kosketus ja myönteinen kehollinen yhteys esimerkiksi opettajan ja oppilaiden välillä, (tai oppilaiden kesken) koetaan arveluttavana ja kosketusta pyritään välttämään. Tällä kosketuksen välttämisellä on tarkoitus suojata lapsia. Uskon kuitenkin että kosketuksen välttäminen ei ole polku eheämpään vuorovaikutukseen ja syvempään ihmisyyteen. Koskemattomuus ja kosketuksen välttäminen perustuu pelkoon, ja pelon ohjaamat valinnat eivät ravitse arvostuksen kulttuuria. Kosketuksen puute ja kehojen etäisyys voi olla rakentamassa enemmänkin yksinpärjäämiseen ja erillisyyden kulttuuria, jolla harvoin on positiivisia vaikutuksia esimerkiksi lapsen tunne-elämän tasapainoiseen kehittymiseen sekä sosiaalisten taitojen omaksumiseen. Näen enemmänkin että lapsen turvatekijä muodostuu kosketuksen sääntöjen opettelusta, sekä luonnollisen kosketuksen kokemuksista (määriteltynä, että kosketus voi olla myös ei-fyysistä viestiä nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta). Luonnollinen kosketus täyttää lapsen ”tunne-akkuja” arvostuksella ja jakamattomalla huomiolla. Tämä näkyy tasapainottumisena niin käyttäytymisen kuin tunne-elämän tasolla. Tällöin arvostuksen ja huomion tarpeen täyttymistä ei tarvitse etsiä väärillä tavoilla. Tällöin ei myöskään ole tarvetta täyttää hoivaavan kosketuksen ja hyväksynnän tarvetta liian nuorena seksuaalisten kokemusten kautta, joita sydän ja keho eivät ole vielä valmiita vastaanottamaan, ja pahimmillaan hetkistä voi puuttua myönteisen kosketuksen tärkein asia: kunnioitus.
`
Myönteinen kosketus muokkaa arvomaailmaa
Aistikokemukset muokkaavat ajatus- ja arvomaailmaamme. Mitä enemmän saamme kokea myönteistä, arvostavaa kosketusta, sen terveemmäksi oma kehonkuvamme muodostuu. Myönteiset, arvostusta ja hyväksyntää viestivät kosketuskokemukset muokkaavat positiivisesti suhdettamme omaan kehoon ja vaikuttavat itsetuntoomme. Juuri nämä kokemukset ovat lapsen turvatekijöitä. Näiden kokemusten kautta suhde omiin terveisiin rajoihin ja myönteiseen kehollisuuteen saa tukea. Satuhieronnassa on selkeät rajat hierontakohtiin. Satuhieronta voi kohdistua selkään, käsiin, jalkoihin, päähän. Joskus kasvot ja välillä myös vatsa voi toimia hierontakohtana. Muut kehon kohdat ovat jokaisen yksityisaluetta. Nämä asiat on opittava jo lapsena. Ruotsissa hyödynnetään hierontaa päiväkodeissa eteenkin empatiataitojen ja toverillisuuden oppimisessa. Myös koskettajalla tapahtuu aistitasollista oppimista. On huomattu että kun lapsi koskettaa toista lasta toverillisesti, hän ei helposti töni, lyö tai muulla tavoin satuta enää hieromaansa lasta. Myönteinen kosketus nostaa kynnystä negatiiviseen kosketukseen, sekä synnyttää kehollista empatiaa. Juuri nämä kokemukset luovat uusia käyttäytymismalleja ja ajattelumalleja. Kaikista tehokkainta puuttumista ongelmiin on ennaltaehkäisy. Kun lapsi saa pienestä pitäen kasvatusta kosketuksen säännöistä, arvostuksesta itseä ja muita kohtaan sekä lempeyttä, käsitys oikeasta ja väärästä voi kehittyä. Lapsena opitut asiat vaikuttavat toimintaan ja valintoihin aikuisuudessakin.

Lapsilähtöinen kosketus
Suomalaisesta kulttuurista on puuttunut monet koskettamisen muodot. Kehollinen etäisyys ja laaja oma tila on meille osittain ominaista, osittain mahdollisesti menneisyyden aiheuttamaa (mm. sodan vaikutus). Koska monet luonnollisen kosketuksen muodot ovat puuttuneet kulttuuristamme, mutta seksuaalinen kosketus on ollut aina, syntyy helposti käsitys että kosketukseen sisältyy helposti jotain seksuaalista. Kosketukseen liittyvät mielikuvat ja tilanteet saattavat hämmentää. Toivon että satuhieronta on osaltaan purkamassa näitä rajoittavia ajatusmalleja ja näyttämässä polkua myönteiseen kosketukseen ja sydämen tason kohtaamiseen. Satuhieronnassa sadut tuovat hienosti esille lapsen kokemusmaailman, joka johdattaa mielikuvituksen rajattomaan maailmaan. Aikuisina voimme antaa sisäiselle lapsellemme luvan nauttia tästä maailmasta, luovuudesta ja leikistä, ja synnyttää aitoja kohtaamisen ja jakamattoman huomion hetkiä lapsen kanssa, lapsilähtöisesti, myös myönteisen kosketuksen tasolla. Hellyyden ja sydänyhteyden maailma lapsen kanssa on antoisaa, eheyttävää ja kaunista. Kosketus on tällöin niin aikuista kuin myös lasta vahvistavaa.

Seksuaalisuuden portaat
Lapsen oikeus on elää turvattuna sadun ja leikin hohteisessa maailmassa. Lapsella on oikeus olla lapsi ja kehittyä omassa tahdissaan. Lapsella on oltava rauha kasvaa oman kehityspolun mukaisesti. Seksuaalisessa kasvupolussa Raisa Cacciatoren seksuaalisuuden portaat, tuovat hienosti esiin lapsen terveen seksuaalisenkehityksen, johon jokaisella lapsella tulisi olla tilaa ja mahdollisuus. Aikuinen voi olla myönteisen kosketuksen kautta tukemassa lapsen tervettä kasvua, itsetunnon muodostumista ja perusturvallisuutta. Lapsi ottaa sitten omaa tahtia askeleita omassa seksuaalisessa kasvussaan ensi ihastumisesta ja tykkäämisestä nuoruuteen jolloin tulevat kokemukset käsi kädessä olemisesta, seuraava porras on suudelmat, sitten hyväily ja rakastelu (noin 16-25 vuotiaana). Kellään ei ole oikeutta kajota toisen ihmisen kehoon seksuaalisesti vastoin ihmisen omaa tahtoa, eikä liian varhain. Ei kellään. Eikä missään tilanteessa. Nämä ovat ihmisyyteen liittyviä perusasioita, joita meidän tulee vaalia ja kunnioittaa. Rakentaa arvomme terveelle pohjalle. Seksuaalisuus on valtavan kaunista ja eheyttävää kunnioitukseen, vapaaehtoisuuteen perustuen. Omaa tahtia kehityspolun kulkeminen avaa oven kaikin puolin antoisaan ja ravitsevaan seksuaalisuuteen. Myös ruusun tulee antaa avautua rauhassa sitä mukaan kun sen aika on. Olkoon yhteinen unelmamme että nämä asiat ovat itsestään selvyyksiä jokaisessa perheessä, jokaiselle lapselle, jotta maailmassa voi olla tulevaisuudessa olla entistä enemmän ehjiä, itseensä luottavia ja muista ihmisiä arvostavia, seksuaalisesti eheitä miehiä ja naisia.

Kuva: Mikko Törmänen.